Asianajajaliiton tiedotteita ja lausuntoja
10.2.2012 13.15
Lausunto ehdotuksesta uudeksi osuuskuntalaiksi
Dnro 52/2011Lausuntopyyntönne: OM 2/41/2011, 19.12.2011
Lausunto ehdotuksesta uudeksi osuuskuntalaiksi
Suomen Asianajajaliitto (jäljempänä ”Asianajajaliitto”) pitää ehdotusta uudeksi osuuskuntalaiksi (jäljempänä ”OKLE”) varsin kattavana kokonaisuutena, joka suunnitellusti toteutuessaan olennaisesti selkeyttää osuuskuntia koskevaa sääntelyä. Asianajajaliiton mielestä on lähtökohtaisesti hyvä ratkaisu, että osuuskuntia koskeva sääntely tulee ehdotuksen toteutuessa olemaan - niiltä osin kuin sen luonteenpiirteet sen sallivat - mahdollisimman samankaltainen, ja jopa sanamuodoiltaan osittain identtinen, osakeyhtiölain kanssa. Tämä on omiaan helpottamaan lain käyttämistä ja sen tulkintaa.
Asianajajaliitto haluaisi kuitenkin yleisellä tasolla kiinnittää huomiota seuraaviin ehdotuksessa esitettyihin seikkoihin:
Yksi nykyisen osuuskuntalain ongelmallisimmista kokonaisuuksista ovat nyt 5 lukuun ehdotettavat osuuskunnan kokousta ja jäsenten päätöksentekoa koskevat erityiset säännökset. Käytännössä on esiintynyt merkittävää epätietoisuutta siitä, missä tapauksissa nykyisen osuuskuntalain vaikeutettuja päätöksentekosäännöksiä on noudatettava. Uudessa laissa nämä säännökset olisi käytävä läpi ja pyrittävä täsmentämään lakitekstiä, ja siten vältettävä nykyisen tekstin kopioimista uuteen lakiin.
Voimassa olevan osuuskuntalain 11 luvussa on säädetty lisäosuuksista tavalla, joka olennaisesti poikkeaa vapaaehtoisiin osuuksiin sovellettavista säännöksistä. Lisäosuuksiin ei esimerkiksi sovelleta suurinta osaa voimassa olevan osuuskuntalain 4 luvun säännöksistä. Ehdotus näyttäisi johtavan olennaiseen muutokseen tältä osin, sillä ehdotetun 9 luvun 3 §:n mukaan ehdotetut 5 luvun 19–24 §:t tulisivat sovellettaviksi osuusannissa ja osakeannissa. Koska säännös näyttäisi tarkoittavan olennaista muutosta voimassa olevan osuuskuntalain 11 luvun 3 §:ssä säädettyihin periaatteisiin, muutosta tulisi harkita huolellisesti. Yhdessä OKLE:n 5 luvun 21 §:n 1 momentin avointen säännösten kanssa muutos näyttäisi tarkoittavan olennaisia muutoksia osuuskuntien instrumenttien antamisessa. Tosin tämän arvioimista vaikeuttaa se, että nykyiset osuuskuntalain 11 luvun säännökset ovat varsin vaikeaselkoisia.
Jatkovalmistelussa olisikin harkittava, onko osuuden- ja osakkeenomistajille ylipäätään annettava tässä tarkoitettua äänioikeutta, ainakaan jos osuuskunnalla on edustajisto. Tältä osin mallia olisi perusteltua hakea OYL 3 luvun 4 §:n säännöksistä, joissa äänivallattoman osakkeen omistajalle ei automaattisesti synny äänioikeutta, mikäli äänioikeus on haluttu yhtiöjärjestyksessä sulkea pois. Asianajajaliiton mielestä myös osuuskunnan osalta pitäisi sen sääntöjen määräyksellä voida sulkea osuuden- ja osakkeenomistajan äänioikeus pois. Tällöin tällaisiin osuuksiin ja osakkeisiin sijoituksentekoa harkitseva voi saada oikeuksistaan selon sääntöjen kautta ja tehdä päätöksensä sijoittaa tai olla sijoittamatta tämän tiedon perusteella.
Muutoinkin jatkovalmistelussa olisi syytä vielä miettiä osuuskunnan toiminnan käytännön järjestämisen ja toisaalta osuuden- ja osakkeenomistajan aseman tasapainoa. Missä määrin osuuskunnan osuuden- ja osakkeenomistajat ovat rinnasteisia osakeyhtiön äänivallattomiin osakkeenomistajiin? Kuinka paljon heidän pitäisi saada tietoa osuuskunnan kokouksista? Pitäisikö heidän voida osallistua osuuskunnan kokouksiin? Entä osallistuminen, jos osuuskunnassa on edustajisto?
Seuraavassa vielä muutama säädöskohtainen kommentti:
OKLE 4:16
Asianajajaliiton mielestä voisi harkita myös osuuskunnan osakkeenomistuksen laajuuden julkisuutta osakeyhtiölain tapaan.
OKLE 5.7
Mielestämme osuuskunnan osakkeenomistajaa voidaan monessa suhteessa pitää verrannollisena osakeyhtiön äänivallattomaan osakkeenomistajaan. Tämän vuoksi Asianajajaliitto esittää, että jatkovalmistelussa vielä mietitään, pitäisikö myös osuuskunnan osuuden tai osakkeen omistajalla olla halutessaan oikeus osallistua osuuskunnan kokoukseen, vaikka tällä ei olisikaan äänioikeutta kokouksessa. Jos osallistuminen sallittaisiin, osuuden tai osakkeen omistajalla voisi olla kokouksessa puhe- ja kyselyoikeus. Tässä yhteydessä olisi kuitenkin mietittävä, kuinka osallistuminen toteutetaan osuuskunnassa, jossa on edustajisto.
Osallistumisoikeus pitäisi kuitenkin voida sulkea säännöissä pois.
OKLE 5:9.1
Asianajajaliitto ei näe syytä siihen, miksi perussääntönä pitäisi olla, että asiamies voi edustaa vain enintään kolmea jäsentä. Varsinkin OKLE 5:31.2:n tilanteessa jäsenellä pitäisi olla mahdollisimman vapaa oikeus käyttää haluamaansa edustajaa olleessaan esimerkiksi itse estynyt osallistumaan kokoukseen. Säännöissä edustamisoikeutta voisi kuitenkin rajoittaa. Asianajajaliitto ehdottaakin, että momentin neljäs virke muutettaisiin seuraavaan muotoon:
Asiamies voi samanaikaisesti edustaa useampaa jäsentä, jollei säännöissä määrätä toisin.
OKLE 5:21.1
Edellä jo viitatun 5 luvun yksi ongelmallisimmista kohdista on ehdotettuun 5 luvun 21 §:n 1 momenttiin sisältyvä luettelo erityistä kutsuaikaa edellyttävistä tilanteista (nykyisen lain 4:12). Tähän listaan viitataan myös ylimääräistä eroamisoikeutta koskevassa 5 luvun 35 §:ssä sekä 5 luvun 41 §:ssä.
Erityisesti 5 luvun 21 §:n 1 momentin 6-kohdan säännös, jossa on kysymys jäsenen tai osuuden ylijäämän palautusta tai netto-omaisuutta koskevan oikeuden muuttamisesta, on ongelmallinen ja sisällöltään epäselvä. Voimassa olevan lain perusteluissa vastaavan kohdan sisältöä ei ole pystytty tyydyttävästi kuvaamaan. Vastaavasti voidaan esittää kysymys, miksi kuukauden kutsuaikaa pitäisi 7-kohdan perusteella noudattaa sekakorotuksessa, varsinkin kun osuuskuntaoikeus muutoin on lähestynyt osakeyhtiöoikeutta, ja joka tapauksessa on mahdollista, – mikäli ymmärrämme oikein – että nimellisarvottomassa osuuskunnassa osuuksien merkintähinnat ja osuudesta erottaessa saatavat määrät voivat erota toisistaan.
Laissa tai sen esitöissä olisi tehtävä selväksi, että uusien osuuksien tai osakkeiden antaminen ei lähtökohtaisesti olisi 5 luvun 21 §:n 1 momentin 6-kohdassa tarkoitettu varallisuusoikeuksien muutos.”
OKLE 5:22.1
Kuten Asianajajaliitto on edellä OKLE 5.7:n yhteydessä esittänyt, olisi sen mielestä syytä harkita sitä, että pääsääntöisesti osuuden- ja osakkeenomistajilla olisi oikeus osallistua osuuskunnan kokoukseen, vaikka näillä ei olisikaan äänioikeutta.
Tästä riippumatta Asianajajaliitto on sitä mieltä, että muun muassa päätöksenteon läpinäkyvyyden nimissä, kutsu osuuskunnan kokoukseen olisi lähetettävä kaikissa asioissa tiedoksi myös sellaiselle osuuden- tai osakkeenomistajalle, joka ei ole jäsen. Koska osuuden- ja osakkeenomistajat ovat sijoittaneet varallisuuttaan yhtiöön, on tärkeää, että he ovat tietoisia siitä, mitä osuuskunnassa tapahtuu, vaikka heillä ei olisikaan oikeutta äänestää itse käsiteltävässä asiassa, tai edes oikeutta osallistua itse kokoukseen. Asianajajaliitto uskoo, että on myös osuuskunnan itsensä intressissä pitää tällaiset tärkeät sidosryhmät hyvin informoituina siitä, mitä osuuskunnassa tapahtuu.
Tässäkin tapauksessa Asianajajaliitto esittää, että tiedoksiannon voisi kuitenkin sulkea pois osuuskunnan sääntöihin otettavalla määräyksellä.
OKLE 5:22.2
Jos jatkovalmistelun jälkeen päädytään siihen ratkaisuun, että kutsu lähetetään tiedoksi myös osuuden- ja osakkeenomistajille, pitää varmistaa, että he myös saavat tiedon kutsusta osuuskunnan kokoukseen. Onhan mahdollista, että esimerkiksi jäsenlehteä ei postiteta kaikille osakkeenomistajille. Tämän vuoksi Asianajajaliitto ehdottaa, että jos kutsu lähetetään tiedoksi myös osuuden- ja osakkeenomistajille, sanamuotoa muutetaan seuraavasti:
Sen lisäksi, mitä säännöissä määrätään, jokaiselle jäsenelle sekä osuuden- ja osakkeenomistajalle, jonka osoite on osuuskunnan tiedossa, on lähetettävä kirjallinen kutsu tai kutsu on toimitettava muulla yleisesti jäsenten sekä osuuden- ja osakkeenomistajien tiedoksi tulevalla tavalla, jos kokouksessa käsitellään 21 §:ssä tarkoitettua asiaa.
Kirjallisen kutsun lähettäminen osuuden- tai osakkeenomistajalle voidaan kuitenkin sulkea osuuskunnan sääntöihin otettavalla määräyksellä pois.
OKLE 5:23.1
Asianajajaliiton mielestä kaikilla osuuden- ja osakkeenomistajilla (ml. ei-jäsenet) pitäisi olla oikeus nähdä ja saada kopioita kokousasiakirjoista, vaikka heillä ei olisikaan oikeutta osallistua osuuskunnan kokoukseen.
Sitä paitsi pörssiosuuskunnassa osakkeenomistajat saavat käyttöönsä taloudellisen tiedon internetin kautta (vrt. OKLE 5:23.1 ja 5:24.1). Jos oikeutta asiakirjojen näkemiseen ei ole, jäisivät listaamattoman osuuskunnan osuuden- ja osakkeenomistajat tässä suhteessa huonompaan asemaan.
Kuitenkin myös tämän OKLE 5:23.1 kohdan yhteydessä olisi tehtävä selväksi, että säännöissä voidaan määrätä, ettei kokouskutsua ja -asiakirjoja toimiteta lainkaan osuuden- tai osakkeenomistajille.
OKLE 5:25.4
Asianajajaliiton mielestä tulisi myös osuuskunnan kokouksen pöytäkirjan olla osuuskunnan osuuden- ja osakkeenomistajan saatavilla, jos tätä ei osuuskunnan säännöissä ole suljettu pois.
OKLE 5:27
Jos osuuden- ja osakkeenomistajan osallistumisoikeus osuuskunnan kokoukseen sallittaisiin, pitäisi heillä Asianajajaliiton mielestä olla myös puhe- ja kyselyoikeus kokouksessa. Kyselyoikeuden voisi harkita rajoittuvan vain taloudellisiin kysymyksiin.
Osuuden- tai osakkeenomistajan oikeuksia voisi kuitenkin myös tässä suhteessa rajoittaa osuuskunnan sääntöihin otettavalla määräyksellä.
OKLE 5:32
Asianajajaliitto kannattaa kysymyksessä esitetyn sääntömääräyksen sallimista. Sen mukaan 30 ja 31 §:ssä tarkoitettuihin päätöksiin ei vaadittaisi osuuden- ja osakkeenomistajien kannatusta, tai että osuuskunnan kokouksen päätöksen lisäksi vaadittavaa osuuden- ja osakkeenomistajien kannatusta koskevaan äänestykseen voivat osallistua vain sellaiset omistajat, jotka eivät ole osuuskunnan jäseniä.
Osakkeenomistajalla, joka harkitsee osuuskuntaan sijoittamista, olisi edellä mainitussa tilanteessa mahdollisuus saada tieto sääntömääräyksestä ennen sijoituksen tekemistä, ja näin tehdä sijoituksensa tämä sääntömääräys huomioon ottaen.
Asianajajaliitto yhtyy kysymyksen yhteydessä esitettyyn kantaan, että jos sääntömääräys sallittaisiin, laissa tulisi lisäksi säätää, että sen lisäämisen (ml. laajentaminen) edellytyksenä on osuuskunnan kokouksen päätöksen lisäksi kaikkien aiemmin annettujen osuuksien ja osakkeiden omistajien suostumus.
OKLE 7:14.3
Asianajajaliiton kanta on, että erityisen tarkastuksen yhteydessä tilintarkastajan ohella myös esimerkiksi asianajajan käyttö avustajana tulisi aina olla jäsenelle sallittua.
OKLE 9:6
Vastauksena mainitun kohdan yhteydessä esitettyyn kysymykseen, Asianajajaliiton mielestä pörssiosuuskunnan osalta pitäisi säätää merkintäetuoikeuden käytöstä vastaavasti kuin julkisesta osakeyhtiöstä säädetään osakeyhtiölaissa. Asianajajaliitto pitää tärkeänä, että osakkeenomistajaa koskeva sääntely on mahdollisimman yhtenäistä siitä riippumatta, ovatko osakkeet osakeyhtiön vai osuuskunnan liikkeelle laskemia.
Helsingissä helmikuun 10. päivänä 2012
SUOMEN ASIANAJAJALIITTO
Mika Ilveskero
Suomen Asianajajaliiton puheenjohtaja, asianajaja
LAATIJAT
Asianajaja Manne Airaksinen, Roschier Asianajotoimisto Oy, Helsinki
Asianajaja Pekka Holopainen, Kalliolaw Asianajotoimisto Oy, Helsinki
Suomen Asianajajaliiton lausunnot valmistellaan oikeudellisissa asiantuntijaryhmissä, joiden toiminnassa on mukana noin 120 asianajajaa. Tämä lausunto on valmisteltu yhtiöoikeuden asiantuntijaryhmässä.
